Työoikeus määrittää työnantajan ja työntekijän välistä sopimussuhdetta. Työsopimuksen lisäksi sovellettavaksi tulee yleensä alan työehtosopimus ja esimerkiksi vuosilomalaki, työaikalaki, yhteistoimintalaki ja työsuojeluun liittyvät lait sekä palkkaturvalaki. Se mitä työsopimuksissa on sovittu, on vain murto-osa niistä määräyksistä, mitä tapaukseen tulee sovellettavaksi. Lisäksi osa sovituista asioista voivat olla sellaisia, joista ei olisi voinut lainkaan sopia tai niistä olisi voinut sopia vain työehtosopimuksella. Työoikeus edellyttää laaja-alaista tietämystä työelämästä ja sen rakenteista.
Työsuhteisiin liittyvät kustannukset muodostavat usein olennaisen osan yhtiön kiinteistä kuluista ja sen vuoksi käytännössä on usein taloudellisia paineita noiden kulujen minimoimiseksi. Virheet lainvastaisissa ulkoistamisissa ja irtisanomisissa tulevat usein erittäin kalliiksi. Sen vuoksi sekä työnantajatahon että työntekijätahon tulee tuntea olemassa olevat työoikeuden säädökset tarkkaan. Asiaa ei helpota se, että Suomessa on voimassa useita satoja työehtosopimuksia. Siksi asiansa osaava työoikeutta tunteva juristi on usein varsin kannattava investointi näitä asioita hoitamaan.
Työoikeuden säännökset tulee huomioida myös erilaisten palkitsemisjärjestelmien ja sitouttamisohjelmien yhteydessä. Hyviin työntekijäresursseihin kohdistuu aina rekrytointipaineita ja sen vuoksi säädökset ammattisalaisuuden suojaksi ja kilpailukiellon turvaamiseksi ovat usein perusteltuja. Toisaalta laki asettaa näille ehdoille omia rajoitteita, koska perusoikeutemme turvaa yksilön vapauksia tiettyyn rajaan asti.